torstai 27. joulukuuta 2012

Joulu on kerran vuodessa vaan


Joulu on totisesti antamisen/saamisen/kovien pakettien kulta-aikaa. Kovan päänsäryn siitä ainakin saa, ja hämmennyksen. Ehkä se on tuhmien tyttöjen kohtalona?

Kun perinteiset perhevelvoitteet oli saatu karisteltua kantapäistä, seura muuttui ystäviksi, ruokaviini seurustelujuomaksi ja sivistynyt rusotus poskilla kohtalaisen räkäiseksi känniksi. Olin aivan äärimmäisen itsevarma, lumoava ja viehättävä tapaus.

Humalatila kohosi viimeistään täpötäydessä joulunviettobaarissa lukemiin "rakastanteitäkaikkia" ja "cometomama". En mene vannomaan, kuinka moni herra pääsi nauttimaan uskomattomasta suutelutaidostani, tai kuinka monta sen jo kokenutta osui kohdalle. Riittävä olis sanana hirveetä vähättelyä. Myös tuttuja oli liikenteessä pelottavan paljon, ainakin näin jälkikäteen pohdiskeltuna. Illan aikana tuli (kuulemma) järkytettyä mieliä ja (kuulemma) oltua todellinen herrasmiesnainen. Villeiksi venähtäneiden jatkojen päätteeksi olin pusutellut ainakin kahta varattua miestä (jotka toki paljastivat asian laidan vasta jälkikäteen) ja päädyin kolmannen kainaloon nukkumaan. Seuraavana päivänä olo oli varsin epätodellinen. Luulin heränneeni keskelle laadukasta jenkkiteinikomediaa.


Ja kaiken tämän avomielisyyden jälkeen sain kutsun treffeille sen yhden vapaan kanssa. Yritä nyt siinä sitten ymmärtää näitä y-kromosomillisia.

Note: ole mahdollisimman kaamea kusipää niin johan pojat on ihan in love.

Ei kommentteja: