Hmm, mulle on näköjään muodostunut tavaksi keräillä kerrottavan arvoisia juttuja mukava kourallinen ennen kuin pukahdan tänne mitään. No, tällä kertaa hyviä uutisia: mulla on kerrottavaa, jopa kolmelle sormelle!
Ensimmäinen sormi menee eräälle superkomealle hipsterimiehelle, joka oli keräillyt itseensä kaikki unelmamiehen ulkoiset piirteet ja vielä vähän enemmänkin. Hän työskenteli kulttuurialalla (tästä ei ollut kyllä ulkokuorenkaan perusteella mitään epäilystä...), joka on allekirjoittaneelle aina iso plussa.
Pienellä yllytyksellä tartuin tanssilattialla syöttiin, joka ehkä oli vähän turhankin itsestäänselvä, mies nimittäin oli erittäin kauniissa kännissä ja erittäin haku päällä. Heikohkosta tanssimenestyksestä välkympi olisi voinut jo päätellä jotain, mutta Terttunen lähti komeudesta huumaantuneena jatkoille. Rusikoitavaksi. Ai saatana, kun yhdistää (itsetietoisen) komean miehen ja nihkeän tanssitaidon, tuloksena on väistämättä huonoa seksiä. Tää yhtälö ei vaan muuksi muutu vaikka kuinka yrittäis, vai onko teillä muunlaisia kokemuksia? Onneksi olen suhteellisen notkea, mutta silti kovakouraisuudesta jäi muistot kaihertamaan moneksi päiväksi.
Toisen sormen saa eräs vielä edellistäkin itsetietoisempi alfauros, johon törmäsin Itämerellä. Tiedätte tyypin: ääreensä pumpattu, flirttailevaa hymyä joka puolelle heittävä naistenmies, jolla ei varmasti ole puutetta pedinlämmittäjistä ja jonka makuuhuone on saletisti kattoa myöten vuorattu peileillä, jotta yksikään lihaksen värähdys ei jäisi huomaamatta.
Tämän herran kanssa päätin itsevarman humalatilan innostamana pelata hänen omaa peliään. Satuimme samaan aikaan baaritiskille ja vaihdoimme jokusen sanan (ei mitään muistikuvaa, mistä puhuttiin). Keskustelun päätteeksi kuiskin tuhmuuksia tämän uroon korvaan (hitto kun en muista mitä) ja katosin paikalta virne perässäni. Aikaa kului määrittelemätön määrä, kun satuimme jälleen nokakkain ja uros tahtoi numeroni. Annoin sen ja jatkoin omassa seurueessani villeille käytäväjatkoille. Jossain vaiheessa törmäsin tähän urooseen vielä viimeisen kerran, ja hän harmitteli kun en ollut vastannut puhelimeeni vaikka hän oli yrittänyt soittaa. Otin käyttöön flirteimmän Ice Queen-asenteeni, pahoittelin ja vetosin huonoon kenttään ja poistuin paikalta. Seuraavana päivänä oli kaveripyyntö Facebookissa. Mitä ihmettä mä oon sen korvaan supatellut? Tämmöiset kruununjalokivet pitäis saada hyvään talteen vastaisuuden varalle!
Kolmas sormi... taitaa vaatia ihan oman päivityksensä. Tästä siis lisää ensi kerralla!
Itsetunto-boostia on ropissut sen verran, että tämän voimilla jaksaa ahkeroida deadlinejen kourissa. Kiirettä pukkaa, mutta kohta on kevät, ja sitten taas kesä! Sitä odotellessa, pitäkää itsenne lämpiminä.
- Terttu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti