Maailma ON mun, todellakin!

Haha, en kestä! Terttu on niin kauhean ahkera kirjoittaja etten millään pysty pysymään sen tahdissa. Sehän kirjoittaa kohta munkin tekstit mun puolesta! :O Eli pakko vissiin edes yrittää pitää puolensa!

Tosiaan joo. Tämän herra Kolmosen kadottua kuvioista lähdettiin Terttusen kanssa vähän reissun päälle ja bongattiin sieltä semmosia pakkauksia jotka kertalaakista paransi mun uskon, jollei kokonaan niin ainakin melkoisesti, miehiin! Aivan uskomattoman herrasmiehiä kyllä. Ja tosiaan tämä yks Herrasmies nimenomaan on nyt sitten pyörinyt mielessä aika häiritsevänkin paljon.

Herrasmies on tosiaan sellainen käsite, josta mulla ei juurikaan ole kokemusta. Ja nyt kun sellainen osoittaa kiinnostustaan, tähän herrasmiesmäiseen tapaan eikä ... no pillua vonkaamalla, niin städääm! Tämä tyttö on (vaihteeksi) ihan sekaisin. En jotenkin osaa ottaa esimerkiksi julkisia hellyydenosoituksia vastaan taaai osaa jutustella jotain söpöilyjä. Toisaalta, ei mulla ole todellakaan mitään niitä vastaankaan. Mutta koska tosiaan seksistä ei ole ollut tietoakaan, niin koko ajan on olo, että miksei se halua mua ja tykkääkö se sit kuitenkaan musta, kun ei halua? (okei tää on kamalaa, ollaan nähty vasta muutaman kerran, mut ehkä tää kertoo aika loistavasti siitä kuinka hemmetin sekaisin mun pää on?) Jos taas Herrasmies olisi heti ollut seksiä haluamassa, hän ei olisi täälläkään luonnehdittuna herrasmieheksi. Ja mä vinkuisin täällä siitä, että miksi se ei halua muuta. Eli parempi näin! Todella hyvä näin! Jos vain osaisi ajatella jollain muulla kun tunnevammaisilla tunteillaan. Noo mä opettelen!!!

Muttamutta! Eihän tämä nyt ihan näin yksinkertaista voi kuitenkaan olla. Mullahan tämä menojalka on viimeaikoina ollut melko... vauhdikas. Ja niinhän siinä kävi, että päädyin kavereiden kanssa yökerhoon. Ihan kamalassa tuiskeessa. Ja kun yhtälöön lisätään vielä tämä herra Kolmonen samassa kunnossa samaan yökerhoon, niin voitte kuvitella ettei siinä kovin hyvin voinut käydä...

Aamulla sitten heräsin Kolmosen vierestä siihen kun Herrasmies lähettää viestiä. Lähdin hiljaa menemään ennenkuin Kolmonen heräsi. Mulla ei ole varmaan ikinä ollut semmosta morkkista! En harrasta mitään morkkisteluja yleensä juur ollenkaan. Mutta voi luoja sitä oloa. Ja siltikin. Päädyin parin päivän päästä uudestaan samaiseen yökerhoon, about samanlaisessa kunnossa. Sentään en herra Kolmosta tavannut, mutta jotain ihan random muuta säätöä. Ja padapim padapum! Morkkikset molemmista illoista pamahtaa päällensä oikein huolella. Varmaankin hyvin pitkälti tämän Herrasmiehen vaikutuksesta, en millään haluis pilata tätä hommaa heti alkuunsa tämmösellä hölmöilyllä. Mutta se on kauheen vaikeeta, uskokaa tai älkää, kun on ollut näinkin pitkään sinkkuna yhtäkkiä alkaa muuttamaan meininkiä! Mutta jospa sitä nyt vähän edes yrittäis.



Katotaan vaan, kun seuraavan kerran tänne kirjoitan ni samat on meiningit ja oon jo onnistunu ryssimään kaiken maailman herrasmiehet mun elämästä. :D


- Hilma


ps. Terttu ootko nyt tyytyväinen? :P