Kaikkea sitä, kun tähän ikään pääsee. Tuli siis, kuten edellisessä merkinnässä mainitsin, käytyä metsällä, tuli oltua todella sievässä humalassa ja tuli myös jatkoiltua oikein pitkän kaavan mukaan ja viimeisen päälle.
Sitä huomaa olevansa liian vanha tämmöiseen säätämiseen, kun löytää itsensä yksin tuntemattomien, muutamaa vuotta nuorempien vauhdikkaiden juhlijoiden villeiltä jatkoilta kaulailemassa yhden lauman jäsenen kanssa. Eihän se tietenkään pelkkään kaulailuun jäänyt, vaan tuli harrastettua haureutta niin että seuraavana päivänä riitti häpeiltävää. Ja vähän hävettää kyllä edelleenkin. Liian viriilit pojat on pahaa seuraa, ei hyö meinaa malttaa odottaa ollenkaan ja silmäpareja osuu paikalle kriittiseen aikaan liian helposti pari liikaa.
Tuli melkoisen kehdonryöstäjäolo tämän leveähymyisen jääkiekkonuorukaisen kanssa, sillä allekirjoittanut oli tässä tilanteessa se kiistaton saalistajaosapuoli. En tosin muista metsästysoperaation yksityiskohtia ihan niin hyvin kuin Hilma, mutta kovin montaa minuuttia ei tarvinnut tanssilattian stroboviidakossa vaania. Kapsahdin suoraan kaulaan ja siinä sitten pysyinkin jatkojen päättymiseen asti. Todellinen itsevarmuushiprakka.
Nukkumaan mentiin samoin viisarikoordinaatein kuin kunnolliset ja tunnolliset, tosin puoli vuorokautta myöhemmin. Tietenkin seuraavana (tai siis samana) päivänä oli tiedossa tärkeää tehtävää ja univaje kera morkkiksen tulivat erittäin hyvään saumaan.
Nyt tämä touhu saa kyllä totisesti riittää, tai en kohta kehtaa liikkua ihmisten ilmoilla ollenkaan.
Syksy tuo mukanaan uusia tuulahduksia, jotka ovat kyllä erittäin tervetulleita. (Terttu pääs taas kliseiden makuun, koskakohan lakkaan toistamasta itseäni...) Olen mm. ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tutustunut pariin lupaavan oloiseen mieheen, joihin en ole ihastunut ja jotka eivät siltä vaikuta itsekään. (Toim. huom. eikä siis minkään muunkaanlaista vipattavaa kiinnostusta ole ollut ilmassa.) Ainakaan siis näin pikaisella skannaamisella. Mitä, onko tää mahdollistakaan? Mahtavaa! Viimeyönä parin siiderin ja teekupin ääressä keskusteltiin pitkään hyvin lennokkaista aiheista. Kerrankin pystyin nauttimaan samalla aaltopituudella olevien kaksilahkeisten seurasta ilman mitään paineita. Tätä ei turhan usein kohdallani tapahdu. Sanoinko jo että mahtavaa!
Plz not this time |
Täytyy kyllä myös tunnustaa, että syysillan hämäryydessä katsotut romanttisenpuoleiset elokuvat ovat vaikuttaneet nyyhkypuoleeni sen verran vaarallisesti, että vähän turhankin usein löydän itseni kaipailemasta sitä yhtä jonka kanssa jakaa kaikki.
Mutta shh, en juuri sanonut sitä ääneen, sillä siitä ei hyvä seuraa. Syytetään kuumetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti